Hoitoprosessin läpikäyminen auttaa sinua ymmärtämään etukäteen, mitä hoitosi eri vaiheissa tapahtuu. Se auttaa myös suunnittelemaan omia aikataulujasi.

Käy hoitoprosessin eri askeleet rauhassa läpi ja mieti, missä sairauden vaiheessa olet juuri tällä hetkellä. Näin pystyt valmistautumaan seuraavaan tapaamiseen ja toimenpiteeseen jo hyvissä ajoin. Muista kuitenkin, että tässä kuvattu hoitoprosessi on suuntaa antava ja saattaa vaihdella eri potilaiden kohdalla.

1. Keuhkosyövän toteaminen

Kerrottuasi oireistasi lääkäri tutkii sinut ja ohjaa oireiden tai löydösten perusteella keuhkojen röntgenkuvaan. Röntgenlääkäri antaa kuvista lausunnon lähettävälle lääkärille.

Jos on syytä epäillä keuhkosyöpää, saat lähetteen jatkotutkimuksiin erikoislääkärille, yleensä keuhkotautien poliklinikalle. Erikoislääkäri harkitsee jatkotutkimukset kuten esimerkiksi tietokonetomografian ja keuhkoputkien tähystyksen. Tutkimuksilla pyritään selvittämään, onko sinulla kasvaintauti, ja mitkä ovat sen tyyppi ja levinneisyys. Levinneisyydellä on tärkein merkitys, kun arvioidaan, voidaanko tauti leikata pois. Levinneisyys kuvataan kansainvälisellä TNM-luokituksella (Tumour, regional lymph Node, distant Metastasis). Levinneisyyden selvittelyyn voi kuulua PET-tietokonetomografia tai imusolmukkeiden tai epäiltyjen metastaasien neulanäytteitä eri menetelmillä.

Kudosnäyte kasvaimesta saadaan useimmin röntgenlääkärin kuvausohjatusta neulanäytteestä tai keuhkolääkärin tähystyksessä ottamasta näytteestä. Hankalissa tapauksissa näytteet saatetaan ottaa leikkauksella.

Kasvainnäytteistä määritetään syövän tyyppi, kuten pienisoluinen, rauhassolu- tai levyepiteelisyöpä. Varsinkin rauhassolusyövissä on opittu tunnistamaan geenimutaatiota (perintöaineksen virheitä), jotka vaikuttavat syövän kasvuun. Virheellisen geenin tuottama proteiini voi toimia syöpäsolujen jakautumista kiihdyttävänä. Joitakin virheellisiä proteiineja voidaan estää täsmälääkkeillä. Mm. rauhassyövissä tunnetaan EGFR- ja ALK-mutaatiot.

Tutkimukset saattavat kestää muutaman viikon. Syöpäepäilystä on hyvä kertoa läheisille, asian pitäminen sisällä voi pitkittää ja vaikeuttaa henkistä sopeutumista. Tulosten odottamiseen väistämättä kuluva aika jännittää tutkittavaa muutenkin. Kannattaa harkita hammastarkastusta. Jos todetaan keuhkosyöpä, hampaiston kunto täytyy useimmiten tarkistaa. Solunsalpaaja- tai sädehoidon aikana elimistössä ei saisi olla pitkäaikaisia tulehduspesäkkeitä kuten tulehtuneita hampaita.

2. Hoitojen suunnittelu

Kun keuhkosyövän tyyppi ja levinneisyysaste on selvitetty, alkaa hoitosuunnitelmasi laatiminen. Hoitojen suunnittelu on tiimityötä, jossa sinä olet tiimin tärkeä jäsen. Hoitojen suunnitteluun osallistuvat keuhkolääkäri tai onkologi, kirurgi ja röntgenlääkäri.

Keuhkosyövän eri hoitovaihtoehtoja ovat leikkaus, sädehoito, täsmälääkitys ja solunsalpaajahoito tai niiden yhdistelmät. Yleiskuntoa, ravitsemusta ja mahdollisia tulehduksia hoidetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Hoitosuunnitelma käydään kanssasi läpi jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Tämän vuoksi sinun olisi hyvä ymmärtää hoitomenetelmiä ja hoitojen mahdollisia haittavaikutuksia jo ennen ensimmäistä vastaanottokertaa. Hoitoja ja omia mietteitä on hyvä käydä läpi esimerkiksi läheisten kanssa. Muista, että voit aina ottaa läheisen mukaan vastaanotolle tueksi, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan päätöksentekoon.

Vastaanotolla lääkärisi kertoo tarkemmin keuhkosyövästä ja sinun tapauksessasi hyödyllisistä hoitomenetelmistä. Hän kuuntelee toiveitasi ja pyrkii huomioimaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. On hyvä käydä yhdessä läpi hoitojen tarkoitus ja tavoitteet. Hoidolle laaditaan aikataulu.

3. Hoidot

Leikkaus on keuhkosyövän ainoa parantava hoitokeino. Leikkaus on suuri toimenpide ja mahdollinen vain, jos potilaan kunto sen sallii ja syövän solutyyppi varmistuu ei-pienisoluiseksi ja syöpä paikalliseksi (Stage eli levinneisyysasteet 0–II). Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan (https://syoparekisteri.fi/) vuonna 2006-2010 näiden levinneisyysasteiden syöpiä oli alle 20 % kaikista tapauksista. Mikäli leikkaus on mahdollinen, se suoritetaan joidenkin viikkojen kuluessa diagnoosin varmistumisesta.

Levinneessä syövässä harkitaan muita hoitoja. Pienisoluisessa keuhkosyövässä leikkaushoito ei tavallisesti ole mahdollinen, koska se on nopeakasvuinen ja lähettää etäpesäkkeitä varhain. Solunsalpaajalääkitys on keskeinen hoito kaikissa pienisoluisen keuhkosyövän levinneisyysasteissa. Mikäli leikkaus ei ole mahdollinen ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavaa potilasta voidaan hoitaa sädehoidolla, solunsalpaajahoidolla tai täsmähoidolla.

Tarve saada tietoa omasta sairaudesta on yleensä suurimmillaan juuri ennen leikkausta. Saatat miettiä, mitä leikkauksessa tapahtuu ja miten hoitoja jatketaan sen jälkeen. Jos omat voimasi eivät riitä tiedon etsimiseen, on hyvä pyytää apua läheisiltä. Oikeanlainen tieto auttaa valmistautumaan leikkaukseen ja sen jälkeen mahdollisesti tehtäviin toimenpiteisiin ja päätöksiin.

Tyypillisesti leikkauksessa pyritään poistamaan kasvaimen sisältävä keuhkolohko. Harvoin joudutaan poistamaan koko keuhko, mikäli kasvain ulottuu useamman lohkon alueelle. Leikkauksen yhteydessä patologi tutkii kasvaimesta näytepalan, josta määritetään kasvaimen pahanlaatuisuus. Leikkaus on vaativa toimenpide, ja siitä toipuminen vie yleensä muutamia viikkoja. Kirurgisi kertoo sinulle leikkauksen kulusta ja jatkotoimista.

Leikkauksen jälkeen sinut kutsutaan joko keuhkolääkärin tai onkologin vastaanotolle sen mukaan, kuka sairaanhoitopiirissäsi hoitaa keuhkosyöpää. Keuhkolääkäri tai onkologi tutustuu patologin lausuntoon ja kirurgin tekemään leikkauskertomukseen ja tekee niiden pohjalta alustavan hoitosuunnitelman. Usein hoitosuunnitelmasta keskustellaan erikoislääkäreiden yhteispalaverissa.

Leikkauksen jälkeen hoidot usein jatkuvat joko sädehoidolla tai solunsalpaajahoidolla. Niillä pyritään tuhoamaan syöpäsolut, joita ei ole pystytty leikkauksella poistamaan.

4. Hoitojen aikana

Hoitojen aikana on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista lepäämällä riittävästi. Nauti monipuolista ravintoa ja rentoudu vaikka hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Yritä välttää kovaa fyysistä rasitusta. Varsinkin solunsalpaajahoitoon liittyy useita apulääkkeitä kuten pahoinvointilääkkeitä.

5. Hoitojen jälkeen

Hoitojen jälkeen tilannettasi seurataan säännöllisin väliajoin kuvauksilla ja lääkärin vastaanotolla yleensä keuhkosairauksien poliklinikalla. Seurannassa etsitään mahdollisia merkkejä taudin uudesta etenemisestä tai leviämisestä. Nämä käynnit ovat hyviä hetkiä puhua lääkärin tai hoitajan kanssa omista tuntemuksista, ajatuksista ja huolista.

6. Jos syöpä uusii

Keuhkosyöpä saattaa uusiutua kuukausien tai vuosienkin kuluttua. Jos ensilinjan hoidossa on keinoina on ollut leikkaus tai radikaali sädehoito, syöpä ei tavallisesti uusiudu alkuperäisessä kohdassa. Uusiutuneen taudin hoidossa leikkaus ei ole yleensä mahdollinen. Tällöin sinulle laaditaan uusi hoitosuunnitelma. Uusiutuneen keuhkosyövän hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi sädehoitoa, solunsalpaajahoitoa ja täsmähoitoja.