Miten keuhkosyöpä todetaan?

Keuhkosyövän epäily syntyy usein tavallisesta keuhkojen röntgenkuvasta. Jatkotutkimukset tehdään keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Tutkimuksiin voi kuulua jokin tai useita seuraavista:

Tietokonetomografialla (TT) kuvataan kasvainepäily röntgenosastolla ja sen perusteella tehdään alustava taudin levinneisyyden arvio. TT-kuvista saadaan mitattua kasvaimen koko ja sijainti. Varjoaineen kanssa kuvaten voidaan myös arvioida keuhkosyövän levinneisyyttä. Kuvauksen aikana potilas makaa tutkimuspöydällä, joka liikkuu rengasmaisen kuvauslaitteen läpi.

Keuhkoputkien tähystystä eli bronkoskopiaa tarvitaan kuvissa näkyvien muutosten tai veriyskän selvittelyssä. Bronkoskopiassa puudutuksen jälkeen taipuisa tähystin viedään suun tai nenän kautta henkitorveen, jossa keuhkoputkien haaroja tähystetään ja otetaan solunäytteitä tai koepaloja. Tutkimuksen tekee keuhkolääkäri.

Kasvaimen sijainnista riippuen otetaan kudosnäyte tai solunäyte rintakehän läpi neulalla. Tutkimus tehdään paikallispuudutuksessa röntgenlääkärin toimesta. Patologi eli solujen tutkimiseen erikoistunut lääkäri tutkii otetut näytteet. Kudosnäytteestä määritetään syövän solutyyppi ja solutyypistä riippuen syöpää aiheuttavat mutaatiot.

Taudin levinneisyyden selvityksessä tehdään useissa tapauksissa täydentäviä tutkimuksia, sillä eri levinneisyysasteissa hoitomenetelmät ovat erilaisia. Jos epäillään keuhkosyövän levinneen imusolmukkeeseen tai muuhun elimeen, otetaan näyte sopivalla menetelmällä röntgenlääkärin toimesta neulalla tai kirurgin toimesta pienellä leikkauksella.

Magneettikuvausta käytetään tarvittaessa, jos epäillään muiden elinten etäpesäkkeitä. Aivot kuvataan useimmiten käyttäen magneettikuvausta.

Positroniemissiotomografian eli PET-kuvauksen avulla voidaan havaita syöpäkasvain sen kiihtyneen aineenvaihdunnan perusteella. Suoneen ruiskutetaan merkkiainetta ja sen jakauma nähdään PET-TT-kuvauksella. Näin syövän levinneisyys pystytään määrittämään tarkasti.

Kun keuhkosyövän leikkaaminen pois vaikuttaa mahdolliselta, tutkimuksia jatketaan usein yliopistosairaalassa. Esimerkiksi keuhkonportin imusolmukkeista otetaan solunäytteitä EBUS-keuhkoputkentähystyksellä.

Kaikkine vaiheineen taudinmääritys voi kestää useita viikkoja. Tarkka taudinmääritys on välttämätön parhaan hoidon valitsemiseksi potilaalle. Jos sinulle tehdään lueteltuja tutkimuksia, saat kuulla tulokset lääkärin vastaanotolla, tavallisesti keuhkosairauksien erikoislääkärin luona. Saat tietoa ja tukea lääkäriltä ja hoitajalta. Kysy aina, kun jokin asia on epäselvä tai askarruttaa mieltä. Koko tiimin tavoite on auttaa tutkittavaa stressaavassa tilanteessa.

Miten keuhkot toimivat?

  • Keuhkot ovat kaksi pesusienimäistä, kolmionmuotoista hengityselintä, jotka sijaitsevat rintaontelon sisällä. Keuhkot tuovat sisäänhengityksellä happea elimistöön ja poistavat uloshengityksellä hiilidioksidia elimistöstä.
  • Keuhkosyöpä tarkoittaa pahanlaatuista kasvainta keuhkojen alueella. Ymmärtääksesi keuhkosyöpää sinun on hyvä tuntea keuhkojen rakenne ja toiminta. Lue lisää täältä.

Mitkä ovat keuhkosyövän päätyypit?

Lääketieteen kehittyessä eri syöpätyyppeihin kehitetään eri hoitoja. Keuhkosyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin sen perusteella, miltä syöpä näyttää mikroskoopilla tarkasteltuna. Päätyypit ovat ei-pienisoluinen ja pienisoluinen keuhkosyöpä. Noin 85 % keuhkosyövistä on ei-pienisoluisia ja 15 % pienisoluisia.

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä jaetaan alatyyppeihin luonteenomaisten solujen mukaan. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän tärkeimmät alatyypit ovat rauhassolusyöpä (adenokarsinooma), levyepiteelisyöpä (epidermoidikarsinooma) ja suurisoluinen keuhkosyöpä.

Rauhassolusyöpä on tavallisin keuhkosyövän alatyypeistä. Suurin osa rauhassolusyövistä todetaan tupakoineilla, mutta se voi puhjeta myös tupakoimattomalle iän myötä. Rauhassolusyövässä eri kasvutapoihin liittyy erilainen taudinkulku. Ilmateitä pitkin leviävä rauhassolusyöpä on hidaskulkuisempi kuin kasvaimina kasvava rauhassolusyöpä, jossa havaitaan etäpesäkkeitä. Ilmateitä pitkin leviävän rauhassolusyövän ennuste on parempi kuin kasvaimina kasvavan.

Levyepiteelisyöpä kasvaa keuhkokudoksessa tai lähellä suuria keuhkoputkia. Myös tällä syöpätyypillä on taipumus lähettää etäpesäkkeitä, yleensä hieman myöhäisemmässä vaiheessa kuin rauhassolusyövällä.

Suurisoluinen keuhkosyöpä on harvinaisempi ei-pienisoluisen keuhkosyövän alatyyppi. Kasvain suurenee nopeasti ja leviää usein sairauden varhaisessa vaiheessa.

Ei-pienisoluisten keuhkosyöpien hoitona voidaan käyttää leikkausta, lääkehoitoa ja sädehoitoa. Parhaan hoidon valinta riippuu keuhkosyövän alatyypistä ja levinneisyydestä.

Pienisoluinen keuhkosyöpä lähettää etäpesäkkeitä yleensä jo taudin alkuvaiheessa. Taudinmäärityksen aikaan valtaosalla potilaista on levinnyt tauti. Hoito on solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmä. Jos tauti on levinnyt laajemmalle kuin sädehoidolla voidaan hoitaa, syöpälääkkeillä kuten solunsalpaajilla saadaan hoitovaikutus verenkierron mukana koko elimistöön.

Potilaan syöpätyyppi, levinneisyys ja yksilölliset reunaehdot, kuten muut sairaudet, huomioiden valitaan tehokkaimmaksi arvioitu hoitojen yhdistelmä. Etäpesäkkeiden aiheuttamia oireita voidaan helpottaa myös paikallisella sädehoidolla.

Mikä on keuhkosyövän ennuste?

  • Keuhkosyövän ennustetta on vaikea arvioida, sillä jokainen potilas on erilainen ja jokaisen sairauteen hoidot tehoavat eri tavoin.
  • Ennusteeseen vaikuttavat ensinnäkin useat eri tekijät, kuten ikä, yleiskunto, syövän tyyppi ja levinneisyysaste.
  • Keuhkosyövän ennuste on parantunut viime vuosina uusien hoitojen ansiosta. Lue lisää keuhkosyövän ennusteesta täältä.