Tupakka todettiin keuhkosyövän merkittävimmäksi aiheuttajaksi vasta vuonna 1950

  • artikkelit

Keuhkosyöpä on tänä päivänä miesten toiseksi yleisin syöpä. Naisten keskuudessa keuhkosyöpää on harvinaisempaa, mutta se on yleistynyt lisääntyneen tupakoinnin seurauksena. Keuhkosyövän aiheuttajaa on tutkittu etenkin 1900-luvun alusta lähtien, kun sen huomattiin yleistyvän nopeasti. Tupakan yhteys keuhkosyöpään yritettiin kiistää pitkään, vaikka se on yhä tänä päivänä yleisin keuhkosyöpää aiheuttava tekijä. Keuhkosyöpään sairastuu nykyään myös yhä useampi tupakoimaton. Tuoreen tutkimuksen mukaan tupakoimattomien keuhkosyöpä saattaa kuitenkin olla eri sairaus kuin tupakoivien.

– – – – –

Keuhkosyöpä on aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ollut hyvin harvinainen tauti. 1800-luvulla keuhkosyövän osuus oli vain noin prosentti kaikista syövistä. 1900-luvulla teollistumisen ja sotien jälkeen keuhkosyöpä alkoi yleistyä kiihtyvällä tahdilla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvun lopulla keuhkosyövän osuus kaikista syövistä oli jo 14 prosenttia. Tänä päivänä keuhkosyövän osuus kaikista syöpäkuolemista on peräti neljännes.

Aikaisemmin keuhkosyöpää oli tavattu lähinnä miehillä, mutta sen havaittiin lisääntyvän tasaisesti myös naisten keskuudessa. Tupakan ajateltiin vähentävän stressiä ja sotien aikaan sitä jaettiinkin sotilaille. Myös kotona miehiään odottavat naiset alkoivat tupakoida yhä lisääntyvissä määrin ja näin tupakointi popularisoitui.

Tupakan yhteyttä keuhkosyöpään ei haluttu hyväksyä

Eräiden alkuaineiden yhteyttä keuhkosyöpään alettiin epäillä huomattavasti tupakoinnin yhteyttä aikaisemmin. Tämä tapahtui, kun havaittiin kaivosmiesten sairastuvan muita yleisemmin keuhkosairauksiin. 1800-luvulla oli jo yleisesti tiedossa, että kaivosmiesten altistuminen karsinogeenisille alkuaineille, kuten arseenille, radiumille ja radonille oli keuhkosyövän aiheuttaja. Myöhemmin todettiin myös atomipommin valmistamiseen louhitun uraanin sekä rakentamisessa käytetyn asbestin aiheuttavan syöpää.

Ennen 1940-lukua keuhkosyöpään johtaneiden syiden pohdiskelu perustui edelleen satunnaisiin havaintoihin ja epäilyihin. Syitä haettiin lähinnä teollistumisen seurauksena syntyneistä ilmansaasteista, altistumisesta karsinogeenisille alkuaineille sekä vuoden 1918 influenssa pandemiasta eli niin sanotusta espanjantaudista. Tupakoinnin yhteyttä keuhkosyöpään ei pidetty kovinkaan merkittävänä. Tähän aikaan lääkärit tekivät kuitenkin havainnon, että suurimmalla osalla keuhkosyöpään sairastuneista oli taustalla pitkään kestänyttä kroonista keuhkoputkentulehdusta.

Tupakoinnin ja keuhkosyövän väliseen yhteyteen alettiin kiinnittää huomiota ensimmäisenä Saksassa. Tällöin fyysikko Fritz Lickint julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan keuhkosyöpäpotilaat olivat suuremmaksi osaksi tupakoivia. 1940-luvulla keuhkosyövästä oli tullut toiseksi yleisin syöpä mahasyövän jälkeen. Näin tupakoinnin ja keuhkosyövän välinen yhteys alkoi kiinnostaa pikkuhiljaa tutkijoita, ja vuonna 1950 tupakointi vahvistettiinkin merkittävimmäksi keuhkosyöpää aiheuttavaksi tekijäksi. Kesti kuitenkin vielä pitkään tämän jälkeen, kunnes tosiasia hyväksyttiin. Olihan tupakoinnista tullut modernin ja vapaan elämän symboli.

Filtterin lisääminen tupakkaan ei vähentänyt keuhkosyöpätapauksia

Varhaisissa tutkimuksissa havaittiin tupakoitsijoiden keuhkosyöpätyypin olevan suurimmaksi osaksi levyepiteelikarsinoomaa eli keuhkokudoksessa tai suurten keuhkoputkien lähettyvillä sijaitsevaa syöpää. Myöhemmin rauhasperäisen adenokarsinoomaan osuus alkoi yleistyä.

Tupakan sisältämän tervan ajateltiin olevan suurin terveyttä vaarantava ainesosa. Tupakkatuotteita muutettiin lisäämällä filtteri ja vähentämällä tervan määrää. Tämän toivottiin vähentävän keuhkosyöpään sairastumisen riskiä. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä filtterillä tupakkaa polttavien todettiin imevän savua pidempään ja pitävän savun keuhkoissa kauemmin kuin ilman filtteriä polttavat.

Tupakoimattomien keuhkosyövästä saatu lisää tietoa

Tänä päivänä keuhkosyövästä ja siihen johtaneista syistä tiedetään jo huomattavasti enemmän. Viime vuosina on yritetty löytää syitä myös erityisesti tupakoimattomien keuhkosyöpään sekä koetettu selvittää, eroaako se jollain tapaa tupakoitsijoiden keuhkosyövästä. Kaikista keuhkosyöpätapauksista tupakoimattomien keuhkosyövän osuus on noin kymmenesosa. Aasiassa se on vielä tätäkin yleisempää. Syitä on haettu muun muassa ilmansaasteista ja passiivisesta tupakoinnista.

Uudemmissa tutkimuksissa on selvitetty tupakoimattomien keuhkosyöpää geenitutkimuksilla. Amerikan syöpätutkimuksen yhdistyksen (AACR) hiljattain järjestämässä konferenssissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan tupakoimattomien keuhkosyöpä poikkeaisi täysin tupakoivien keuhkosyövästä. Tämä tutkimus on osoittanut ensimmäisenä, että syöpäkasvaimen DNA:ssa on havaittavissa erilaisia muutoksia sen mukaan, onko henkilö tupakoinut vai ei. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että tupakoimattomat keuhkosyöpään sairastuvat ovat useimmiten naisia ja syöpätyyppi etupäässä adenokarsinoomaa.

Löydös on innoittanut tutkijoita jatkamaan tutkimuksia aiheesta. Mikäli tupakoimattomien keuhkosyövän ajatellaan jatkossa olevan eri sairaus kuin tupakoivien, niin se helpottaisi sairauden diagnosointia ja ohjaisi näin hoitokäytäntöjä.

Lähteet

Thu, Kelsie et al.: Could Lung Cancer in Smokers Vs. ’Never-Smokers’ Be Different Diseases? Nov 8, 2010.
http://www.aacr.org/home/public–media/aacr-in-the-news.aspx?d=2198.

Witschi, Hanspeter: Profiles in Toxicology; Toxicological Sciences 2001; 64: 4-6.

RCH 35/02/11