Tupakoimattomien keuhkosyöpä – Onko kyseessä eri tauti?

  • artikkelit

Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten kolmanneksi yleisin syöpäsairaus, jonka yhteys tupakointiin on vahvasti todistettu. Noin kymmenen prosenttia keuhkosyöpään sairastuneista ei ole kuitenkaan kos-kaan tupakoinut. Tupakoimattoman keuhkosyöpä kiinnostaa tutkijoita ja on tällä hetkellä hyvin suosittu tutkimuskohde. Sitä on alettu yhä useammin pitää oman biologisena kokonaisuutenaan, joka poikkeaa tavanomaisesta keuhkosyövästä. Mikä sairastumisen aiheuttaa ja onko kyseessä kuitenkin aivan erityi-nen keuhkosyöpätyyppi, joka vaatii erilaisen diagnoosin ja hoidot? 

Keuhkosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 2 000 ihmistä. Se on miesten toiseksi ja naisten kol-manneksi yleisin syöpäsairaus. Tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteys on ollut vahvasti esillä viimeisten vuosikymmenien ajan, mutta siitä huolimatta osa sairastuneista ei ole koskaan tupakoinut. Tähän ryhmään lasketaan mukaan kaikki ne keuhkosyöpäpotilaat, jotka ovat polttaneet elinaikanaan alle 100 savuketta. Arvioiden mukaan kaikista keuhkosyöpään sairastuneista tupakoimattomien osuus on noin 10 prosenttia. Aasiassa vastaava osuuden on arvioitu olevan jopa 30–40 prosenttia. Tupakoimattomien keuhkosyöpä on naisilla hieman miehiä yleisempi. Tilastojen mukaan joka viides keuhkosyöpädiagnoosin saanut nainen ei ole koskaan aiemmin polttanut. Miesten osuus on joka kymmenes.

Mikä aiheuttaa tupakoimattoman keuhkosyövän?

Selkeää vastausta siihen, mikä aiheuttaa tupakoimattoman keuhkosyövän, ei ole olemassa. Tupakoimattoman henkilön keuhkosyövän riskiin saattaa vaikuttaa joukko erilaisia tekijöitä, joista osa liittyy läheisesti elinympäristöömme. Yksi merkittävimmistä altistajista on passiivinen tupakointi, joka voidaan laskea osasyyksi useisiin keuhkosyöpätapauksiin. Eräiden arvioiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 3 000 passiivista tupakoitsijaa.

Ihmisten työ- ja elinympäristöstä löytyy paljon keuhkosyöpää aiheuttavia tekijöitä. Näihin lukeutuvat muun muassa asbesti, arseeni, tietyt kromi- ja nikkeliyhdisteet. Myös hengitysilman sisältämät karsinogeenit, jotka ovat peräisin esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä, altistavat keuhkosyövälle. Asiantuntijoiden mukaan joissain tapauksissa ilmansaasteet saattavat muodostaa sairastumiselle yhtä suuren riskin kuin passiivinen tupakointi.

Tällä hetkellä käynnissä on laajoja geenitutkimuksia, joissa pyritään selvittämään yhä tarkemmin, mistä tupakoimattoman keuhkosyöpä saa alkunsa. Tutkimuksissa verrataan usein tupakoimattoman keuh-kosyöpäpotilaan geenistöä terveeseen verrokkiin. Tutkimusten avulla on pystytty löytämään muutamia geenejä, jotka ovat yhteydessä lisääntyneeseen keuhkosyövän riskiin.

Eroaako tupakoimattoman tauti tavanomaisesta keuhkosyövästä?

Tupakoimattomien keuhkosyöpää ei ole tähän mennessä pidetty erillisenä tautina. Tästä syystä myös diagnoosi ja hoidot ovat pitkään olleet samoja riippumatta siitä, onko potilas tupakoitsija vai ei. Viime aikoina on kuitenkin saatu useampia viitteitä siitä, että kyseessä saattaa sittenkin olla geneettisesti erilainen tauti, jota pitäisi myös hoitaa eri tavalla. Tästä todisteena on se, että tupakoimattomat henkilöt saattavat reagoida tietynlaisiin hoitoihin tupakoitsijoita paremmin. Esimerkiksi tietyt biologiset täsmälääkkeet toimivat erityisen tehokkaasti potilailla, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Tutkijoiden haasteena on kuitenkin selvittää, johtuvatko paremmat hoitotulokset taudin geneettisistä eroista vai onko kyse siitä, että tupakoimattomat ovat yleensä hieman tupakoijia terveempiä, koska tupakoimattomilla sydän- ja verisuonisairaudet ovat harvinaisempia.