Kerrottuasi oireistasi lääkäri tutkii sinut ja ohjaa oireiden tai löydösten perusteella keuhkojen röntgenkuvaan. Röntgenlääkäri antaa kuvista lausunnon lähettävälle lääkärille.

Jos on syytä epäillä keuhkosyöpää, saat lähetteen jatkotutkimuksiin, yleensä keuhkosairauksien poliklinikalle. Lääkäri suunnittelee tarvittavat jatkotutkimukset, kuten esimerkiksi tietokonetomografian (TT-kuvaus) ja keuhkoputkien tähystyksen. Kudosnäyte kasvaimesta saadaan useimmin röntgenlääkärin kuvausohjauksessa ottamasta neulanäytteestä tai keuhkolääkärin tähystyksessä ottamasta näytteestä. Hankalissa tapauksissa näytteet saatetaan ottaa leikkauksella. Tutkimuksilla pyritään selvittämään, onko sinulla keuhkosyöpä ja mikä on sen tyyppi ja levinneisyys. Levinneisyydellä on tärkeä merkitys, kun arvioidaan, voidaanko syöpä leikata. Levinneisyyden selvittelyyn voi kuulua myös PET-kuvaus ja neulanäytteitä esimerkiksi epäilyttävistä imusolmukkeista.

Patologi tutkii otetut näytteet ja määrittää kasvainnäytteistä syövän solutyypin. Solutyypistä riippuen tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia, joilla voi olla merkitystä lääkehoidon suunnittelussa. Näillä lisätutkimuksilla määritetään esimerkiksi tietyt kasvaimen geenimuutokset, jotka voivat mahdollistaa täsmälääkityksen. Lisäksi solutyypistä riippuen määritetään PD-L1 ilmentymän määrä, joka voi auttaa hoidon valinnassa.

Tutkimukset saattavat kestää useamman viikon. Syöpäepäilystä on hyvä kertoa läheisille, sillä asian salaaminen voi pitkittää ja vaikeuttaa henkistä sopeutumista. Tulosten odottamiseen väistämättä kuluva aika jännittää tutkittavaa muutenkin.

Kun keuhkosyövän tyyppi ja levinneisyysaste on selvitetty, alkaa hoitosuunnitelmasi laatiminen. Hoitojen suunnittelu on tiimityötä, jossa myös sinulla on tärkeä rooli. Hoitojen suunnitteluun osallistuvat moniammatillisessa tiimissä syöpälääkäri, keuhkolääkäri ja kirurgi.

Hoitosuunnitelma käydään kanssasi läpi jo ensimmäisellä vastaanottokäynnillä. Tämän vuoksi voi olla hyvä tietää jonkin verran hoitomenetelmistä ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista jo ennen ensimmäistä vastaanottoa. Omia mietteitä on hyvä käydä läpi esimerkiksi läheisten kanssa. Muista, että voit aina ottaa läheisen mukaan vastaanotolle tueksi ja vaikkapa tekemään muistiinpanoja. Huomioithan, että koronapandemian aikana käytännöissä voi olla muutoksia ja hoitavan sairaalan ohjeistuksia tulee noudattaa.

Vastaanotolla lääkärisi kertoo tarkemmin keuhkosyövästä ja sinun tapauksessasi hyödyllisistä hoitomenetelmistä. Hän kuuntelee toiveitasi ja pyrkii huomioimaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. On hyvä käydä yhdessä läpi hoitojen tarkoitus ja tavoitteet. Lisäksi suunnitellaan hoitojen aikataulu.

Keuhkosyövän eri hoitovaihtoehtoja ovat leikkaus, sädehoito, solunsalpaajahoito, täsmälääkitys ja immunoterapia sekä niiden yhdistelmät. Hoito, joka tehoaa yhdelle potilaalle, ei välttämättä tehoa toiselle. Tästä johtuen keuhkosyövän hoito räätälöidään jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Keuhkosyövän tyyppi ja levinneisyys sekä potilaan yleiskunto, muut sairaudet ja mielipide otetaan huomioon, kun valitaan parhaaksi arvioidut hoitomuodot.

Erityisesti solunsalpaajahoidon aikana elimistössä ei saisi olla tulehduspesäkkeitä, kuten tulehtuneita hampaita, koska ne voivat altistaa vaikeille yleisinfektioille. Hampaiston kunto kannattaakin tarkastuttaa ja tarvittaessa hoitaa tulehtuneet hampaat ennen hoitojen aloitusta. 

Mahdollinen tupakointi on tärkeää lopettaa, sillä tupakoinnin lopetus muun muassa parantaa sädehoidon tehoa ja edistää keuhkosyöpäleikkauksesta toipumista. Tupakoinnin lopettaminen parantaa myös keuhkosyövän ennustetta. Tupakoinnin lopettamiseen on mahdollista saada lääkkeellistä apua, joten asia kannattaa ottaa herkästi puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.

Leikkaushoito on mahdollinen vain noin 20 %:ssa keuhkosyövistä. Leikkaus on mahdollinen silloin, kun syöpä on paikallinen (asteet I-II ja osa asteen III syövistä) ja potilaan yleiskunto sekä keuhkojen toiminta ovat riittävän hyvät. Joskus leikkaukseen yhdistetään lääkehoitoja ja/tai sädehoitoa ennen tai jälkeen leikkauksen.

Etäpesäkkeitä laajemmalle elimistöön lähettäneen keuhkosyövän (aste IV) hoidon tavoitteena ovat yleensä syövän aiheuttamien oireiden vähentäminen, syövän etenemisen hidastaminen ja elinajan pidentäminen.

Levinneessä keuhkosyövässä hoidon tehoa seurataan hoitojen aikana säännöllisesti, yleensä kuvauksin muutamien kuukausien välein. Oireiden väheneminen voi olla merkki hoidon tehosta, kun taas syövän oireiden selvä lisääntyminen voi viitata syövän etenemiseen. Myös mahdollisia hoidon haittavaikutuksia on tärkeä seurata ja hoitaa. On tärkeää, että kerrot vointisi mahdollisista muutoksista hoitohenkilökunnalle tai lääkärille.

Mikäli syöpä hoidosta huolimatta etenee, arvioidaan, onko jokin toinen hoitomuoto mahdollinen ja tarvittaessa hoitomuotoa vaihdetaan. Keuhkosyövän hoitoon on onneksi nykyisin käytettävissä huomattavasti enemmän vaihtoehtoja kuin ennen.

Hoitojen aikana on tärkeää pyrkiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Riittävä uni, monipuolinen ruokavalio ja sopiva liikunta ovat usein hyväksi hoitojen aikana. Omasta jaksamisesta kannattaa keskustella hoitojen aikana lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. 

Hoitojen jälkeen tilannettasi seurataan säännöllisin väliajoin lääkärin vastaanotolla yleensä keuhkosairauksien tai syöpätautien poliklinikalla. Kuvauksia tehdään yksilöllisen seurantaohjelman mukaisesti tai tarvittaessa mikäli uusia oireita ilmenee. Seurannassa etsitään mahdollisia merkkejä syövän uusiutumisesta, etenemisestä tai leviämisestä. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia annettujen hoitojen haittavaikutuksia. Seurantakäynnit ovat hyviä hetkiä puhua lääkärin tai hoitajan kanssa myös omista tuntemuksista, ajatuksista ja huolista.

Keuhkosyöpä saattaa uusiutua kuukausien tai vuosienkin kuluttua. Jos syöpä uusiutuu tai levinnyt syöpä lähtee uudelleen kasvamaan, sinulle laaditaan uusi hoitosuunnitelma. Uusiutuneen keuhkosyövän hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi sädehoitoa, solunsalpaajahoitoa, täsmähoitoja ja immunoterapiaa.