Keuhkosyöpää hoitavat lääkärit toimivat sairaaloissa. Koulutus syöpätautien tai keuhkosairauksien erikoislääkäriksi kestää keskimäärin 12 vuotta, joten lääkärisi on todellinen alansa asiantuntija. Hoitojen suunnittelusta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa on yleensä mukana keuhkolääkäri, syöpälääkäri, kirurgi, radiologi ja patologi. Suunnitteluvaiheessa myös potilaan mielipidettä kuunnellaan tarkoin, sillä se voi vaikuttaa hoitomenetelmän valintaan. Osa tutkimus- ja hoitomenetelmistä on keskitetty yliopistosairaaloihin ja suuriin keskussairaaloihin, mutta myös pienemmissä keskussairaaloissa hoidetaan keuhkosyöpää, tyypillisesti yhteistyössä yliopistosairaalan kanssa. Suomessa on viisi yliopistosairaalaa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näiden lisäksi on 16 keskussairaalaa.
Hoitavan sairaalan mukaan keuhkosyövän hoidosta vastaa joko syöpälääkäri eli onkologi tai keuhkolääkäri. Keuhkosyövän leikkaushoidosta vastaa rintakehän elimiin erikoistunut kirurgi. Lääkäreiden lisäksi tapaat joukon päteviä hoitajia ja muuta sairaalan henkilökuntaa. Ammattilaiset muodostavat moniammatillisen tiimin, joka suunnittelee mahdollisesti tarvittavat lisätutkimukset, hoitovaihtoehdot ja antaa hoitosuosituksen.
Moniammatillisen tiimin hoitosuositus käydään yleensä läpi keuhkolääkärin tai syöpälääkärin vastaanotolla, jossa käydään läpi todetut tutkimustulokset, tarvitaanko tarkentavia tutkimuksia ja millaisia hoitovaihtoehtoja on. Potilas saa kuulla hoitovaihtoehdoista sillä tarkkuudella kuin itse haluaa ja hoitoihin liittyviä mahdollisia hyötyjä ja haittoja käydään läpi. Potilas on mukana, kun hoitosuunnitelma tehdään. Hoidot pyritään yleensä aloittamaan pian vastaanoton jälkeen.
Ensimmäiset käynnit lääkärin vastaanotolla varmasti jännittävät. Lääkärillä on paljon kerrottavaa sairautesi laadusta ja hoitomenetelmistä. Tässä osiossa keskitytään vastaanottotilanteeseen: keitä vastaanotolle voi tulla, mitä vastaanotolla tapahtuu ja mitä lääkäri sinulle kertoo.
Toisen ihmisen mukanaolo saattaa helpottaa vastaanottokäyntiä, sillä neljä korvaa kuulee asiat paremmin kuin kaksi. Läheinen voi myös tarvittaessa tehdä muistiinpanoja ja esittää lääkärille tarkentavia kysymyksiä epäselvistä asioista. Hänen kanssaan on myös hyvä käydä läpi lääkärin antamia tietoja vastaanoton jälkeen. Läheinen on tervetullut mukaan kaikille lääkärin vastaanottokäynneille. Koronapandemian aikana käytännöissä voi kuitenkin olla muutoksia ja hoitavan sairaalan ohjeistuksia tulee noudattaa.
Lääkärin vastaanotolla on hyvä keskittyä kertomaan olennaiset sairauteen liittyvät asiat, kuten sairauden oireet ja hoitojen mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset. Valmistaudu kertomaan lääkärille myös, mikäli sinulla on muita sairauksia ja niihin mahdollisia lääkityksiä, sillä ne saattavat vaikuttaa hoidon valintaan. Ajantasainen lista käyttämästäsi lääkityksestä on aina hyvä ottaa mukaan vastaanotolle.
Mieleesi tulee varmasti lukuisia kysymyksiä, eivätkä ne kaikki välttämättä muistu mieleen lääkärin vastaanotolla. Siksi kysymykset on hyvä kirjata paperille ja ottaa muistilappu mukaan vastaanotolle. Myös läheinen voi kirjata ylös omia havaintojaan ja kertoa niistä lääkärille. Tältä sivustolta löytyvät kysymyslistat saattavat myös olla hyödyksi.
Ole avoin ja kerro lääkärille tai hoitajalle, mikäli jokin asia huolestuttaa sinua. Heidän on myös hyvä tietää vointisi vaihteluista. Hyvä keino tähän on pitää hoitopäiväkirjaa. Kirjaa siihen tuntemuksesi, mahdolliset oireet, sinulle annetut hoidot ja niiden mahdolliset haittavaikutukset. Näin voit yhdessä lääkärisi kanssa seurata hoitojen etenemistä ja mahdollisia muutoksia voinnissasi.
Vastaanotolla kannattaa myös esittää kysymyksiä ja pyytää lääkäriä selittämään epäselvät asiat niin, että ymmärrät ne täysin. Kysy lääkäriltä ja hoitajilta, mikäli jokin asia askarruttaa mieltäsi. Alla on esimerkkikysymyksiä, joita voit kysyä lääkäriltäsi.