Syöpään sairastuminen
Joka päivä moni suomalainen saa syöpädiagnoosin ja vuosittain noin 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Tällaisessa tilanteessa mieli voi täyttyä lukuisista kysymyksistä: paranenko minä, palaako elämäni ennalleen, millaisia tutkimuksia minulle tehdään, minkälaista hoitoa saan ja voinko jotenkin auttaa itseäni?
Sinusta saattaa tuntua, kuin olisit astunut tuntemattomaan maailmaan, jossa ihmiset, ympäristö ja kieli ovat vieraita. Onneksi läheltäsi löytyy ihmisiä, kuten lääkärit, hoitajat, ystävät ja läheiset, jotka ovat valmiita auttamaan sinua. Oikeanlainen tieto oikeaan aikaan on tärkeää.
Osa sairastuneista kokee, että tiedon saaminen on usein ensimmäinen askel eteenpäin. Hyvä kokonaiskuva sairaudesta voi auttaa sinua huolehtimaan itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Saatat huomata, että oikeanlaisen tiedon avulla pystyt suhtautumaan tilanteeseen rauhallisemmin, tunnet olosi varmemmaksi ja voit paremmin osallistua sairautta koskevien päätösten tekemiseen.
Kuitenkaan kaikkea sinun ei tarvitse syövästä tietää. On myös helpottavaa muistaa, että sinua hoitavat lääkärit ovat asiantuntijoita ja suomalaiset syöpäpotilaat saavat erinomaista hoitoa. Olet siis hyvissä käsissä.
Keuhkosyöpä
- Keuhkosyöpä on maailman toiseksi yleisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain yli 2 miljoonaa ihmistä.
- Suomessa keuhkosyöpä on sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin syöpäsairaus.
- Keuhkosyöpä on etupäässä yli 50-vuotiaiden tauti, sillä vain noin 5–10 % keuhkosyöpätapauksista todetaan tätä nuoremmilla.
- Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä. Sen katsotaan aiheuttavan noin 90 % keuhkosyövistä.
- Myös tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään. Noin 10 % keuhkosyöpäpotilaista on tupakoimattomia.
Miten keuhkot toimivat?
Keuhkosyöpä tarkoittaa pahanlaatuista kasvainta keuhkojen alueella. Keuhkot ovat kaksi pesusienimäistä, hieman kolmionmuotoista hengityselintä, jotka sijaitsevat rintaontelon sisällä. Oikea keuhko muodostuu kolmesta ja vasen keuhko kahdesta lohkosta. Keuhkoja ympäröivä suojaava kalvorakenne on nimeltään keuhkopussi eli pleura. Keuhkot tuovat sisäänhengityksellä happea elimistöön ja poistavat uloshengityksellä hiilidioksidia elimistöstä.
Ilma kulkeutuu keuhkoihin ilmateitä pitkin, jotka muodostuvat henkitorvesta ja keuhkoputkista. Keuhkoputket jakautuvat edelleen pienempiin osiin eli ilmatiehyiksi. Ilmatiehyet päättyvät keuhkorakkuloihin, joissa happi ja hiilidioksidi vaihtuvat hengitysilman ja verenkierron välillä.
Keuhkosyövän synty
Keuhkosyöpä saa alkunsa, kun yksittäinen keuhkokudoksen solu muuntuu syöpäsoluksi. Soluihin voi aiheutua syöpään johtavia muutoksia eri syistä, esimerkiksi karsinogeenien eli syöpää aiheuttavien aineiden vuoksi. Yleisin keuhkosyöpää aiheuttava karsinogeeni on tupakansavu. Myös esimerkiksi asbesti ja radon ovat tunnettuja keuhkosyövälle altistavia karsinogeeneja. On tärkeää huomata, että noin 10 % keuhkosyöpään sairastuneista on tupakoimattomia, eivätkä kaikki tupakoitsijat sairastu keuhkosyöpään.
Muutosten seurauksena solujen jakautumisen säätely häiriintyy. Normaaleissa kudoksissa solujen jakautuminen on hallittua ja tarkoin säädeltyä, mutta syöpäsoluille on ominaista hallitsematon jakautuminen. Lukuisia kertoja jakautuessaan syöpäsolut muodostavat kasvaimen eli tuumorin.
Syöpäsolut saattavat levitä myös kehon muihin osiin. Syövän etäpesäkkeitä eli metastaaseja syntyy, kun syöpäsolut leviävät veri- tai imusuonten kautta muihin elimiin. Keuhkoista syöpäsolut voivat levitä verenkierron mukana esimerkiksi luustoon, maksaan, aivoihin tai lisämunuaisiin.
KEUHKOSYÖPÄSANASTO
Avuksi syöpää koskevia sanoja ja käsitteitä
Keuhkosyöpään ja sen hoitoon liittyvän sanaston ymmärtäminen auttaa hahmottamaan omaa sairautta ja tukee keskustelua hoitohenkilökunnan kanssa. Keuhkosyöpäsanasto sisältää syöpää koskevia käsitteitä ja muita sanoja, jotka liittyvät syövän hoitoon.
